Eurotreff 2010 -tapahtuman pitopaikkana oli Stavern-kurssikeskus Larvikin kunnassa Oslon vuonon suulla 12.– 14.9.2010. Stavern on historiallinen merikasarmitukikohta, jonka toiminta lakkautettiin Norjan puolustusreformin yhteydessä vuonna 2004. Onnekkaasti Norjan JKØ eli oikeusministeriön alaisuudessa toimiva kurssikeskus (poliisioppilaitos ja siviilikriisinhallintakeskus) otti merikasarmin käyttöönsä.
Viikonlopun kohokohtiin kuului laiva- matka vuonon karussa kalliosaaristossa ja rauhanturvaajien jumalanpalvelus. Pitkä marssiparirivi lippulinnan ja paikallisen marssisoittokunnan tahdittamana kiersi koko Larvikin keskustan merenrannan hotellille, jossa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Øyvind Riise Jenssen isännöi mahtilounaan merenherkkuineen.
Järjestyksessään seitsemännentoista Eu- rotreffin iltajuhlaan osallistui vajaat 60 norjalaista, yksi tanskalainen vaimoineen, yksi ruotsin suomalainen, eli tämänkin artikkelin kirjoittaja ja moninkertainen Eu- rotreff-osallistuja Måns Löf, sekä kaksi Rauhanturvaajaliiton edustajaa. Illan kunniavieraana toimi Telemarklääninmaaherra (fylkesmann), rouva Kari Nordheim-Larsen. Hänellä on takanaan myös pitkä ja merkittävä YK:n virkaura.
Viikonlopun järjestelyistä vastasi tällä kertaa NVIO paikallisyhdistys Vestfolg og Telemark. Vaikka tilanne tällä hetkellä olisi vaakalaudalla, toivomme että Eurotreff -traditio saisi jatkoa.

Puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) näkee Lähi-idän ja erityisesti Libanonin yhtenä potentiaalisena alueena Suomen tuleville rauhanturvaoperaatioille. Häkämies puhuu perustellusti ”vanhasta tutusta Unifilistä”, sillä vuosien saatossa operaation alla on palvellut jopa 14 000 suomalaista.
– Puolustushallinto selvittää omaa näkökulmaansa potentiaalisiin YK-operaatioihin muiden mahdollisuuksien rinnalla. Tällä hetkellä YK-johtoiset operaatiot ovat kieltämättä jääneet vähemmälle, vaikka niille on olemassa selvää kannatusta myös eduskunnassa.
– Toinen vaihtoehto meille voisi olla joku afrikkalainen kriisi, mutta monessa niissä Afrikan Unioni priorisoi itsensä muualta tulevien edelle. Tulevaisuutta ajatellen on otettava huomioon sekin, mitä on päällä ja mikä on rahatilanne, Häkämies miettii.

Koulutus on tie vetäytyä
Kosovon KFOR-operaation kansallisen lopettamisen jälkeen Suomen merkittävimmäksi kriisinhallintakohteeksi jää Afganistanissa meneillään oleva Isaf-operaatio. Jyri Häkämiehen mukaan on vielä työtä tekemättä ennen kuin siitä voidaan vetäytyä.
– Yksi niistä asioista, joihin nyt pitää panostaa, on Afganistanin omien turvallisuusviranomaisten koulutus. Se on tie, jota kautta me pääsemme itse sieltä joskus pois. Nykyisten joukkojen kasvattamista en näe realistisena vaihtoehtona. Tärkeämpää on se, että saamme kehitystä aikaiseksi nykyisillä resursseilla.

Ministeri sanoo, että koko kansainvälisellä yhteisöllä on painetta tulla pois Afganistanista. Yksi syy tähän on huonompaan suuntaan menneessä turvallisuustilanteessa, toinen maan hallinnossa.
– Kärsivällisyys Afganistanin hallintoa kohtaan alkaa loppua, etenkin hallintoa vaivaavaa korruptiota kohtaan. Huumeet ovat yksi niistä tekijöistä, jotka ohjaavat sikäläistä tekemistä, Häkämies tietää.

 

Puolustusministerin koko haastattelu on luettavissa paperisesta lehdestä.

Porin Prikaati vastaa rauhanturvaajien psykososiaalisen tuen järjestelyistä, eli koordinoi palveluita, jotka on luotu rauhanturvaajien hyvinvoinnin tueksi.
Rotaatiokoulutuksen aikana rauhanturvaajia kerrotaan psykosiaalisen tuen järjestelyistä ja he saavat yhteystiedot, joiden kautta he saavat tarvittaessa apua. Samat yhteystiedot ovat myös rauhanturvaajien läheisten käytettävissä. Käytännössä apua saa kv-sosiaalikuraattorilta, Sotilaslääketieteen keskukselta sekä Rauhanturvaajaliitolta.

Rotaatiokoulutuksen aikana rauhanturvaajille pidetään myös oppitunteja stressinhallinnasta, työhyvinvoinnista ja ihmissuhteista sekä järjestetään läheisten iltapäivä, jolloin he pääsevät tutustumaan koulutukseen, operaatioon ja tukipalveluihin.
Kriisinhallintapalveluksen aikana psykososiaalisen tuen painopiste siirtyy rauhanturvaajien mukana operaatioon. Operaatioissa on valmius vastata kriisityön tarpeeseen, jos jotain vakavaa tapahtuu. Kriisityöstä vastaa perinteisesti suomalaisen joukon pappi yhdessä lääkintähenkilöstön kanssa. Kriisityöhön koulutetut ammattilaiset muodostavat operaatiossa olevan joukon kriisitukiryhmän. Heidän puoleensa rauhanturvaajat voivat kääntyä myös esimerkiksi arkisiin murheisiin tai koti-ikävään liittyvissä asioissa.

Täällä kotimaassa Porin Prikaatin henkilöstötuki on rauhanturvaajien läheisten käytettävissä sillä aikaa, kun perheenjäsen on kriisinhallintatehtävissä. Kaksi kertaa vuodessa järjestetään rauhanturvaajien läheisten tiedotus- ja keskustelutilaisuus, johon lähiomaiset saavat erillisen kutsun. Tilaisuuden tarkoituksena on kertoa rauhanturvaajien tehtävistä, eri operaatioiden yleistilanteista ja tuoda esiin läheisten näkökulmia rauhanturvaajan palvelukseen liittyen.

Kaikille rauhanturvaajille järjestetään noin kuukausi kotiinpaluun jälkeen palautetilaisuus, jossa käydään läpi kriisinhallintapalveluksen aikaisia kokemuksia ja kotiinpaluuseen liittyviä asioita. Tilaisuudessa on yksilö- ja ryhmäkeskusteluja sekä asiantuntijaluentoja. Luonnollisesti kotiutumiseen liittyy myös aina lääkärintarkastus, jossa kotiutumassa olevan rauhanturvaajan stressitaso arvioidaan. Kotiutumisen jälkeen ne henkilöt, jotka tarvitsevat yksilökohtaista tukea esimerkiksi stressioireiden vuoksi, ohjataan eteenpäin sopivan palvelun piiriin.

 

Lisätietoja psykososiaalisen tuen järjestelyistä saa Porin Prikaatin henkilöstötukialalta ja Rauhanturvaajaliitosta.