Rauhanturvaaja-lehden päätoimittaja Asko Tanhuanpää luovutti lehden standaarin Pirkanmaan Rauhanturvaajille messi-illassa lokakuun alussa. Lehti halusi myöntää tunnustuksen PirmRT:lle pitkästä ja tuloksellisesta yhteistyöstä.

- Pirkanmaalta on tullut aina innokkaista tekijöitä lehteen. Esimerkiksi Vilkon Kari oli lehden toimitussihteerinä pitkään ja kehitti sen nykyiselle tasolle. Tänäänkin tamperelainen Kimmo Wirén toimii minun oikeana ja vasempana kätenä levikkisihteerinä, sanoi päätoimittaja ylistyspuheessaan pirkanmaalaisille kuulijoilleen. 

Pirkanmaan Rauhanturvaajien puheenjohtaja Riku Immonen oli aidon yllättynyt niin päätoimittajan vierailusta illassa kuin yhdistyksen saamasta huomionosoituksesta.

- Yhdistyksemme on kasvattajaseuran omaisesti nostanut tekijöitä liittomme lehteen kuin myös liiton toimihenkilö- ja luottamustasoille, sopersi perin yllättynyt puheenjohtaja standaaria vastaanottaessaan. 

Porin Prikaatin järjestämät palautetilaisuudet tunnetaan vastaisuudessa nimellä kotiuttamiskoulutus. Termi vastaa paremmin sitä toimintaa, jota rauhanturvaajille järjestetään noin kuukausi operaation päättymisen jälkeen. Kotiuttamiskoulutuksen tavoitteena on antaa rauhanturvaajille perustiedot niin, että kotiutuminen ja paluu arkeen onnistuisivat mahdollisimman hyvin.

Rauhanturvaajien kotiuttamiskoulutuksen teemana ovat erityisesti ihmissuhteet, pitkäkestoisen stressin vaikutukset ja mahdolliset kotiinpaluuseen liittyvät ongelmat. Stressinhallinnasta ja kotiinpaluuseen liittyvistä tuntemuksista luennoi koulutuksissa sekä Puolustusvoimien asiantuntijahenkilöstö että jo kotiutuneet rauhanturvaajat.
Vaikka koulutuksen päätavoitteena on evästää kotiinpaluuseen, eikä niinkään kerätä palautetta palvelleilta rauhanturvaajilta, saa myös Porin Prikaati ja Puolustusvoimat tilaisuudesta arvokasta tietoa.
– Saamme tuntuman, siitä, mitä rauhanturvaajat ajattelevat palveluksestaan, varustuksestaan, operatiivisesta toimimisesta, omista vaikeuksista, palvelusympäristöstä tai johtamisesta. Tämä on arvokasta, jotta Porin Prikaati ja Puolustusvoimat pysyvät kärryillä myös rauhanturvaajien tuntemuksin liittyvästä pintatilanteesta, kertoo Porin Prikaatin henkilöstöosaston apulaisosastopäällikkö, majuri Kari Toivonen.

Kotiuttamiskoulutusten lisäksi riskialttiimmissa tilanteissa, kuten esimerkiksi pommi-iskuissa mukana olleille osastoille voidaan järjestää tarpeen mukaan tiiviimpi seuranta.
Jos tiedetään, että palveluksen riskihistoria on vaativampi tai jos operaatiossa on tapahtunut jotain merkittävää, voidaan sellaiselle osastolle järjestää useampikin ammattilaisten johtama keskustelutilaisuus.
Myös kansainvälisessä valmisujoukkokoulutuksessa oleville varusmiehille on tänä vuonna aloitettu henkisen toimintakyvyn koulutus, jossa purkukeskustelujen kaltaiset toimintatavat opetetaan alusta asti vallitsevaksi toimintatavaksi.

VERTAISTUKI TÄRKEINTÄ

Koulutustilaisuuksissa järjestettyjen palautekyselyjen perusteella tilaisuuksien tärkein anti rauhanturvaajille on vertaistuki. Koulutuksessa vertaistukea tarjotaan johdetusti ryhmäkeskusteluissa sekä vapaamman yhdessäolon muodossa.
– Rauhanturvaajat näkevät vielä kerran toisensa. Esimerkiksi Afganistanissa palveluspaikat voivat hyvinkin olla kaukana toisistaan ja yhteydenpito jää työtehtävien takia vähemmälle, Toivonen summaa.
Kotiuttamiskoulutus tapahtuu samoilla palvelussuhteen ehdoilla kuin rotaatiokoulutus. Palvelleiden rauhanturvaajien kokemukset koulutustilaisuuksista ovat olleet hyväksyviä.
Ryhmäkeskustelujen lisäksi koulutukseen kuuluu mahdollisuus yksilökeskustelun, jossa kukin voi halunsa mukaan pohtia omaan elämään ja tulevaisuudensuunnitelmiin liittyviä asioita luottamuksellisesti. Elämänhallintaan liittyvä ohjaus on tarpeen erityisesti nuorimmille rauhanturvaajille, jotta palvelleet eivät tippuisi palveluksen loputtua tyhjän päälle.
– Usein rauhanturvaajat tulevat tilaisuuteen hieman epäillen, mutta taas kyselyjen mukaan valtaosa lähtee kotiin tyytyväisenä ja kokee saaneensa jotain. Yleinen kommentti on, että koulutus ei ollut välttämätöntä minulle, mutta ympäristössäni voi olla henkilöitä, joille se voi olla tarpeen.
– Rauhanturvaajat siis tunnistavat tarpeen tämän tyyppiselle toiminnalle, Toivonen päättää.

Heinäkuun lopulla Porin Prikaatin kansainvälisen sosiaalikuraattorin tehtävän vastaanottanut Sanna-Kaisa Lehto-Mäkelä vakuuttaa, ettei pelota, ei edes jännitä. Lehto-Mäkelä sanoo, että siirtyminen siviilimaailman lastensuojelutehtävistä sotilaiden pariin on sujunut kaikin puolin kivuttomasti.
– Siviilin ei onneksi tarvitse välittää armeijan hierarkiasta. Minun silmissäni on ihan sama, millaiset merkit on kauluksessa. Töitä tehdään yhdessä, on arvo mikä tahansa, Lehto-Mäkelä naurahtaa.

Kodisjoella asuvalle valtiotieteen maisterille työpaikka Porin Prikaatissa aukeni kolmannella yrittämällä. Kun kansainvälisen sosiaalikuraattorin virka perustettiin, tulivat hakupaperit takaisin kiitosten kera. Toisella yrittämällä tuli sitten jo kutsu haastatteluun.
– Yllätys oli iso, kun majuri Kari Toivonen kesäkuussa soitti ja kysyi vieläkö sosiaalikuraattorin työ kiinnostaa. Päätös syntyi sitten lopulta hyvinkin äkkiä.
Lehto-Mäkelä ei ole huolissaan edes siitä, että hän on jo kahden vuoden sisään jo kolmas kansainvälisen sosiaalikuraattorin virkaa hoitanut henkilö. Edeltäjien lähdölle oli nimittäin hyvinkin luonnollinen selitys.
– Molemmat halusivat lähemmäksi kotiseutuaan. Kodisjoelta pääsee Huovinrinteelle vajaassa tunnissa, joten siinä mielessä minulla ei pitäisi olla sopeutumisvaikeuksia, hän miettii.

Päivät eivät ole veljiä keskenään

Lyhytkin työkokemus on osoittanut Sanna-Kaisa Lehto-Mäkelälle, että päivät töissä eivät ole veljiä keskenään, kaukana siitä.
– Monipuolinen, todella monipuolinen, siinä tehtäväkenttä tiivistettynä.
– Rauhanturvaajan sosiaalityö kattaa kaiken, mitä maailmalla töitä tekevät sotilaat tarvitsevat psykologisesta tuesta mekein mihin vaan, myös stressiin ja masennukseen. Puhumisen tarvetta varmasti löytyy. Alkuvaiheessa minulta on kysytty erityisen paljon vakuutuksiin liittyvistä asioista, Lehto-Mäkelä kertoo.
Kansainvälinen sosiaalikuraattori osallistuu myös rauhanturvaajien rekrytointikoulutukseen samoin kuin heidän kotiuttamiskoulutukseensakin. Toistaiseksi Lehto-Mäkelä on ehtinyt jo mukaan Atalanta-operaation purkutilaisuuteen.
– Lokakuun lopulla järjestetään Huovinrinteellä ensimmäinen minun luotsaamani kotiutuskoulutus Afganistanista palaaville. Niissä tilaisuuksissa yksi tärkeistä yhteistyökumppaneista on myös Rauhanturvaajaliitto, kertoo Lehto-Mäkelä.

^{Haastattelu kokonaisuudessaan lehdessä 5/2011}

Tässä tämän vuotisen Erna-partiotaitokilpailun kuvasatoa Heikki Pietilän näkemänä.